Sen

First 31.7 ja höpinää purjehduksesta

Hetki vielä

Firstejä miessaaren selällä vähän Suursaaren lähdön jälkeen. Etualalla Watatait

Firstejä miessaaren selällä vähän Suursaaren lähdön jälkeen. Etualalla Watatait.

 

Sen on ulkona hallista jälleen auringon alla. Se on pukilla komeasti ahteri Hoskin parkkikselle päin ja ihan lähiaikoina, ellei peräti jo paraikaa, menossa veteen. Enää on luvassa ankaraa huseerausta, rikaus ja se siitä. Kevätkausi nyt meni tässä kuitenkin ohi ja pianolastipesti :n kannella säilytti mielenterveyden joskaan ei vauroitta. Kisatouhut jatkuvat jälleen Elokuussa. Sitä ennen luvassa raportointia erinäisistä uudistuksista sekä mainintoja siitä mihin kuntoon Leevene kipon pisti.

Uusi J-rata tiistiksiin

tiistisradat2014

KoPu:n tiistiksiin on tullut uusi rata J, jota voidaan ajaa yksi tai kaksi kierrosta, aina myötäpäivään, ja jota voidaan käyttää kevenevässä kelissä. Kuva on muuten sitten mun suttaama sen alkuperäisen päälle, joten virheitä ja väärinkäsityksiä luvassa.

Senin on tällä hetkellä Leeveneellä korjattavata. Aikataulu on vielä auki, koska eivät uskalla luvata mitään. Yrittävät venytellä varmasti, mutta kohta kun ottavat viimein sen työn alle niin lienee parasta saada joku arvio vähän vikkelään. Olen kuullut pelottavia tarinoita korjaustöiden vitkutteluista. Toivottavasti näin ei käy Leeveneellä nyt. Mutta korjauksesta ja näistä touhuista lisää vähän tonnempana. Näillä näkymin Suursaari on vakavasti uhattuna, mutta jos nyt vähän ehtisi ennen Juhannustakin käymään pyörimässä, esimerkiksi Tiistiksissä. Siihen asti toimin laitapunnuksena LOW:n kannella sekä Emäsalossa jälleen Bicen kanssa.

Suunnitelmien muutos

Kapteeneja joku jaottelee kahteen ryhmään, kivillä jo käyneisiin ja kivillä kohta käyviin. Nyt näyttää siltä, että sitä joutuu vaihtaan ryhmää, koska Sen aloittaakin keväänsä yllätysvierailulla Leeveneellä. Taannoinen kopsahdus seuran saaren altaassa poijupainoon näyttäisi halkoneen palkin liimausta kölin perän puolelta. Kuulema aika tavallinen vika näissä veneissä, kun niitä ei ole varsinaisesti laminoitu runkoon vaan liimattu, ja voi aiheutua melko pienilläkin nopeuksillä, kuten meilläkin oli kyseessä. Kiva että tuli huomattua päivä ennen veteen menoa juuri kun kyljet jo kiilsi, kaikki alkoi olla valmista ja sukat jaloissa pyörien paloin innosta päästä asentaan kaikki purjehdusheloituksien parannukset. Ja huommenna saan vieläpä sen uuden Doylen ihme-ICE kankaisen G1:n käsiini.

Tää on välillä vähemmän tätä, välillä enemmän, mutta aina tää on tätä.

Kevät ja kesä

Kesällä purjehdus maistuu ja vene kulkee. Keväällä purhjehdus maksaa ja vene on pukilla.
Kesällä kylmä kalja lämpenee kädessä ja tuuli pyörii venähtäneessä sängessä. Keväällä kädet jäätyy pohjahommissa ja omat pierut pyörii suojapuvun sisällä. Kesällä sitä rientää Melkin eteläpuolella aaltojen harjoilta toisille. Keväällä sitä seisoo ruhkassa Meklua etelään päästäkseen hinkkaan jotain helvetin pohjaa. Kesällä taas on luvassa yhtä sun toista, mutta näin keväällä tää on kyllä enimmäkseen vaan niin helvetin tätä.

DCIM100GOPRO

Hiljalleen

g1

Sain pari kuvaa Doyleltä. Tuo kolmio alkaa kieltämättä jo vähän muistuttaa purjetta. Tässä on jo useampi vuosi menty höyryillä sen edellisen kanssa. Pitkään palvellut Westway sailssin kevlarlaminaatti ei oikein enää ollut oma itsensä Suursaaren 2010 jälkeen. 5cm kun leikkaa pois purjeesta, joka ei alunperinkään ollut täysimittainen, jotta sen saa edes ripustettavaan kuntoon, niin se on jonkin sortin tasoitus. Ei se meidän tuloksia varmasti pilannut, se me hoidetaan yleensä itse, mutta jyskytti koko ajan takaraivossa ärsyttävästi. Jos tämä uusi nyt siihen jysäriin vähän edes jeesisi.

organisaattorit

Prosailorista soittivat alkuviikosta, että tilaamani uudet kehrät ovat saapuneet. Saa nähdä miten käytännössä pelittävät tuossa, mutta helvetin hyviltä tuntuvat. Näistä kyllä seuraa sijaparannuksia. Vaikkei noi nyt ilmaisia olleet, niin toisaalta Harkenin organisaattorit kuudella ESP kehrällä olisi olleet jotain vielä ihan muuta. Ja siis sen lisäksi etteivät ne olisi sopineet kannen reikiin.

Tiistiksiin uudistuksia

Tungosta ylä-ylä-merkillä

Tungosta ”ylämerkillä” 2013

Koivusaaren pursiseuran järjestämiin tiistiksiin on kaudelle 2014 luvassa mielenkiintoista lisuketta. Autopilotin käyttö sallitaan kahden hengen miehistöille. Me sitä olemmekin jo sähköittä käyttäneet pinnalukkonna, mutta ei kyllä ole ollenkaan haitaksi, jos sen voi nyt jatkossa antaa ajaa kurssia väliajoin. Lisäksi tuloksiin tulee maininta ”DH” kahden kööreille. Kuulema myös ratoihin saattaa tulla uudistuksia. Mahtavaa!

Verkossa: KoPun tiistikset 2014

Ilopilleri

allas

Viime vuonna oli metri lunta ja pakkasta tähän aikaan, nyt on vähän eri. Noh, tänään oli pikkuaskareiden lisäksi luvassa viimeinen yritys ennen dramaattisempia toimenpiteitä tuon maston kauluksen kanssa. Sen plokipultit on niin kovassa kiinni, että ei yksikään ole liikkunut koko Senin Suomessa olon aikana yli viiteen vuoteen. Kaikesta päätelleen ei myöskään hyvään hetkeen ennen sitäkään. Kiusallisesti kaksi niistä on sellaisessa asennossa ettei niihin oikein voi plokia laittaa kiinni. Piirrustuksia on otettu ja muutospaloja on mietitty, mutta ajattelin kuitenkin antaa vielä yhden kunnon yrityksen niille.

kaulus_ja_kamat

Pulttien tyveen olen viikon parin välein suihkinut wd-40:stä helmikuun alusta pidellen sormia ristissä. Liikkeelle lähdettiin melko perinteisellä korjaussarjalla. Liekinheitintä ei ole ja sää oli liian tuulinen stendarille, niin nappasin mukaan tuollaisen lämpöpuhaltimen. Lisälämpötilaeroa tuomaan pulteille oli kylmäsuihke, jonka kyljessa uhotaan kunnollista -50C vilpakkuuta.

Pari ensi yritystä meni ihan kutittelun puolelle. Annoin sen lämmetä, sitten pultti jäähuurteeseen ja iskuja perään. Sitten yhtä ja toista ja vähän kaikkea yhtäaikaa kyllästymiseen asti, mutta tappi, jota työstin, ei hievahtanutkaan. Rupesin pisteleen tavaroita pakettiin ja vietyäni jo vasaran, suihkepullot ja lämppärin pois, ja hakiessani tapissa edelleen törröttänyttä ristipäätä sekä tuota reipasta sinistä ruuvaria heitin vielä muutaman iskun sillä ruuvarilla ja jumalauta se liikahti. Lisää öljyä ja lisää iskuja, ja sehän liikkui ja aina vaan jouhevammin. Sitten suoraan kokeileen sitä toista ongelma tappia ja sepäs liikkukin jo heti ekasta iskusta. Skål ja kääntelin ne käyttökelpoisiin asentoihin. Dramaattiset toimenpiteet saa jäädä tältä erää. Harmillisesti tämä tietysti tarkoittaa taas tuohikatoa, kun tuota plokistoa voi nyt sitten viimein alkaa uusimaan.

springdance

Öljytyt tapit jauhaa. Ja kun aurinkopanelin hetkellinen toimimattomuus johtui vain erään tampion väärinpäin kolvaamasta diodista, niin riemulla ei tuntunut olevan muita rajoja kuin puoli promillea. Kesää kohti!

Organisaattorin uusia kehriä odotellaan vielä saapuvan rapakon takaa. Seuraavaksi luvassa mastoon pari uudistusta ja jääkaapin kylmäkoneistolle pitäisi tehdä jotain.

Organisaattori osa 1

organisaattori

Talvella kaikki on kaunista! Ja paskat on. Ei ainakaan purjeveneet näillä leveysasteilla, mutta tästä se taas lähtee. Pari kehristä on ollut jumissa jo hyvän hetken ja loputkin pyörii kuin varustamon edustaja valssatessa. Tilanne tuon Sparcraftin hökötyksen kanssa on kuulema se, että varaosia ei oikein saa ja 60mm reikävälillä ei korvaavia organizereita löydy keneltäkään. Turhaan on silti tullut tätä urakkaa siirreltyä. Kun kolme ruuvia auvasi, niin tuo levisi kiltisti osiin. Pesin osat ja vikakin paljastui. Kehrien sisällä olleet holkit ovat korrosioineet tuota alumiini kehikkoa vähäsen ja siten syöneet itsensä sinne sisään niin, että kehrien väli pääsee turhan kapeaksi. Muutoin kehikko on ihan ehjä, mutta kehrät saavat mennä vaihtoon. Tuohon nyt on monia ratkaisuja, joista tuli sitten intopäissään valittua vähän vekkulimpi, mutta siitä lisää jahka saan osat käsiini. Mainittakoon lisäksi, että pari ruuveista oli vähän turhan löysällä jo alkuunsa. Vähän useammin pitäs noitakin vahdata.

Seuraavaksi pitää vähän koittaa temppuilla yhden toisen ilopillerin kanssa.

ilopilleri

Kesää kohti

20140202_124853-SNOW_480

Helmikuu alkoi, lumi vettyi loskaksi ja kesä on kulman takana. Varustamo on löysäillessään murehtinut varusteita ja muuta tilpehööriä jättäen itse kajakin oman pukkinsa nojaan. Näyttää vahvasti siltä että tästä tulee ensimmäinen talvi, josta pressu selviää hyvässä kunnossa. Lisäksi on ollut ilo seurata miten pelkkä kalanruoto pitää moskan poissa kannelta. Melkein tammikuun loppuun päästiin mukavasti kunnes lorahti. Lumiharjalla ja -lapiolla meni vajaa vartti joten se siitä.

Seuraavaksi on luvassa vähän lisävarustelua. Hankinnassa on uusi G1, spinnupuomi sekä erilaisia pikkurilluttimia, joilla voi kuvitella vaihduttavansa menoa. Näistä kustakin enemmän kunhan alkavat materialisoitua pelkästä datan nakuttelusta ja kosteista unista postipaketeiksi.

Talvitouhuja

Alkuvalmistelut talvea varten ovat meneillään.

Nokiläiskä

Kansi oli käsittämättömässä tökötissä syksyn jäljiltä. Painepesurilla kyllä lähti kivasti, mutta keulaan päätin jättää pienen testiläntin, josta keväällä voi tarkistaa kannattiko syksyllä edes sitä putsata vai onko samanlainen kaupunkinoki vastassa keväällä uudestaan.

20130924_eroja

Teipeissä on eroja. Viime syksynä paaralla oli polarit muovitaskussa kulmista teipattuna Bilteman sinisellä maalarinteipillä HTR:stä näihin hetkiin ja itku tuli, kun niitä liimoja rassasin pois. Nyt pistin jo kesäreissulla teippiraitoihin polareita sillä perinteisemmällä k-raudan pro-jotain sinisellä maalarinteipillä, joka nimenomaan on ollut erinomainen lähtijä. Ei ollut mitään ongelmaa irrota eikä mitään puhdistettavaa jäänyt gelkkariin. Teipeissä on eroja.

20131017_pakkasenesto

HTR:stä piti hankkia tämän vuotiset pakkasenestoaineet, mutta Suomenlahden yli selvisi niin vähän iloliemiä, ettei niistä sanottavaksi suojaksi ole millään. Niinpä piti keksiä jotain muuta. Tämän vuotiseksi pakkasenestoaineeksi makeapuolelle lopulta valikoitui Berentzenin Doppel Korn. Tämä täysin tuntematon aatukossu oli jo kaksi muuttoa ja ties kuinka monta vuotta kestänyt korkkaamista viinakaapin perukoilla. Tarkoitus toki oli maistaakin sitä, mutta kun ei sitä sentään aamusella työmatkalla viitsinyt ratketa. Ehkä keväällä sitten.

Seuraavaksi tarkoitus vähän hinkata alapäätä ja keksiä vielä jokunen muu tekosyy siirtää pressujumppaa myöhemmäksi, koska on selvää, että se on paljon hauskempaa säätää sen rievun kanssa lumimyrksyssä.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.