Sen

Pärnu takana ja hiljalleen taas arkirutiinit ottavat syleilyynsä. Tänään oli vuorossa niistä kirkkaasti mukavin, eli Kopun tiistikset. Luvassa oli itäistä keskikeliä lämpöisessä elokuun illassa. Niin lämpöisessä, ettei moisia nähtykään koko kesänä ennen näitä viime päiviä.

Senillä keskikeli tarkoittaa loputonta arpomista G1:n ja G3:n välillä. Koska nimenhuutoon oltiin saatu sentään se moukarihäkillinen miehiä mukaan päätettiin rymyttää G1:llä (valintaa helpotti se, että se nyt siellä sattui sukan alla jo oleen valmiiksi rullalla).

Lähtöalueella Kopukka liputteli perinteikkäästi E-rataa, eli se länteen ja sitten lounaaseen Rönnkubbenin punainen kiertäen, mutta ehkä hieman yllättäen kiertosuunta oli myötäpäivään. Lähtöviiva oli vinosti tuuleen ja eka ylämäki olisi oikeastaan sivuluikkaria ennen spinnun nostoa.

Ruosteinen pinnalukko väisteli jotain isomman lähdön venettä viivaa lähestyessä niin, että oltiin sitten yli puolen minuuttia suoraan myöhässä lähdöstä. Onneksi olimme sentään venepäädyssä. Sivutuulta oli reilusti ja isopurje tyytyi lepäilemään G1:n tehdessä kaikki työt. Aika kiltisti pääsimme ekalle punaiselle ja spinnu nousi gastien käskyistä terhakasti. Muiden kangerrellessa ja jättäen väliinkin spinnuttelut pääsimme pujottelemaan useista ohi. Tärkeimpänä pääsimme ohi kilpasisko Milousta, joka kokeili josko 31.7 liikkuu reivatulla isolla ja g3 virsarilla. Ei muuten liiku. Eteen jäivät vielä Donna (Inferno 31) ja Merenhuiske (J80). Mukavassa hiivarissa vauhti pysytteli 8 solmun päällä ja vene käyttäytyi silti melko maltillisesti.

Hyvin alkanut takaa-ajo ajauti suvantoon saarten takana tuulen nopeuden pysytellessä alle 10 knotsin lukemissa. Pieruinen tuuli loppui vasta vähän ennen Rönnkubbenin kääntömerkkiä. Takanatuleviin oltiin saatu kyllä eroa ja vähän otettu kiinni Donnaa ja Merenhuiskettakin. Siispä oli erittäin otollinen paikka taktiselle virheelle. Veneen peräosissa nyhjäävä punnus päätti jättää spinnun laskun sen verran myöhäiseksi, että kääntömerkistä vedettiin pitkäksi niin että soi ja haisi. Onneksi muu kööri ei ollut yhtä jäässä ja spinnu vermeet saatiin pois jiipin tieltä ja paluumatka voitiin aloittaa.

Paluumatkan sivutuuliosuus oli samanlaista pumpputuulta kuin mennessäkin ja vaikka edessä oleva kaksikko läheni, niin tuntui että liian hitaasti. Lopun pieni kryssi vasten 15 solmua sujui jokseenkin kelvollisesti, mutta ennen viimeistä kääntöä oli jälleen karkean taktisen virheen paikka. Meidän paaraillessa styyralla tullut Das Boot päätettiin vetää perän kautta ohi, vaikka olisimme olleet jo leikkarilla tai ylikin, mitä emme huomanneet ollenkaan. Kääntömerkin tähystimme vasta Saksaveneen jälkeen todetaksemme, että olimme yli leikkarista noin veneen mitan verran, siis jos se vene sattuu olemaan Panamax tankkeri.

Loppu sivuloiskutteli maaliin oli hämärtyvässä illassa vielä ihan vauhdikas. Maalissa töötti törähti meille neljäntenä. Pikku luokasta oli selvää että Donna oli voittaja ja Merenhuiskekin oli vähän liian edessä. Lisäksi pari Albinia oli totutusti vähän liian lähellä takana. Viides sija pienistä ja kymmenes isoista on kuitenkin ihan kelvollinen tulos ottaen huomioon parit pahahkot märvellykset. Vene kulki hyvin, gastien toimia ei voi kuin kehua ja jos aina olisi näin hienot olosuhteet niin se ei tuntuisi näin hienolta. Kiitos kaikille.

Tuuli: 6-20 solmua ESE
Sää: täydellistä
Rata: E myötäpäivään
Purjeet: G1 ja S2
Miehistö saapumisjärjestyksessä: Kynde, Jani, Kaspar, Jr
Tulokset: 10. /23 kokonaistuloksissa, 5. /14 pikkuluokassa, 1. /2 First 31.7