Sen
First 31.7 ja höpinää purjehduksesta
Kategoria-arkisto: Talvi
Sen kelluntaa
Kirjoittanut : 26.4.2015
Punaraitainen pikku firsti nähty pajalahdessa siltojenalitusmoodissa
Keväinen lempeä sää säesti, kun Karttunen pulautti Senin jälleen meren uumalle. Pohjaduunien jälkeä tästä eteenpäin saavat ihastella ahvenet. Murhaavista maitohapoista, keskinkertaisesta jäljestä, rankasta vitutuksesta ja sontasesta söhlääjästä ei enää tietoakaan. Niihin palataan vain varustamon painajaisissa sekä tietysti ensi keväänä.
Tiistaina vielä tolppa kohti taivasta ja kausi on vääjäämättä aluillaan. Jumalauta.
Kesää odotellessa
Kirjoittanut : 16.4.2015
Tätä tää taas saatana on. Talvi on sujunut rattoisasti virtuaaliregatassa töpeksiessä. Nyttemmin se on joutunut väistymään ainaisen pohjan hinkkaamisen viedessä kaikki ylijäämä aika. Seuraavan pohjaremontin teen niin, että vedän aavistuksen paksummin epoksia ja kiillotan sen peiliksi asti enkä pistä myrkkyä ollenkaan. Katotaan mihin asti skrubbiksilla pääsee ja monta kertaa pitää Karttusta vaivata. Maalien, käytetyn ajan ja mielenrauhan säästöillä Karttunen nostelee sitä alapesulle kerran jos toisenkin. Nojoo, puheet on puheita. Senin pohja on nyt vielä siedettävällä tolalla eikä moiseen remonttiin ole vielä aihetta.
Kuvassa viime kesän uutuudet, eli puomi ja kisko.
Online purjehdusta
Kirjoittanut : 10.9.2014
Talvi on tulossa, purjehdusalusta jäätyy ja kaikki on tyhmää. Eikä edes Volvo Ocean Race ole vielä alkanut. Ei huolta. Nyt löytyy hupaisia pikku appi kaikille isoille puhelinlajikkeille, E-Regatta. 8:lla veneellä shiftailevassa tuulessa vedetään pientä rataa (ylös,alas,gate,ylös,alas,byyri). Yksi lähtö kestää sen 4-5 minuuttia, mutta mainioksi tämän tekee se, että vastassa on oikeita ihmisiä. Meikäläisen löytää sieltä ajoittain kekseliäästi sen317 tunnuksen takana koheltamassa.
Ja mitä VOR:iin tulee, niin tämän vuotinen kotiosuus tapahtuu virtualregatta.com järjestämänä. Appikin on jo saatavilla ja netistä tietysti vielä paremmin pääsee kohkaan, mutta ensivaikutlema oli musta roima askel taaksepäin viime kertaisesta. En nähnyt polareita ja muutenkin vaikutti kököltä, mutta nyt kyllä on kyseessä ensivaikutelma ja ehkä en vaan osannut. Mutta tähän palataan vielä ennenku VOR alkaa ja sitä ennen tosiaan E-regatta!
Kevät ja kesä
Kirjoittanut : 7.4.2014
Kesällä purjehdus maistuu ja vene kulkee. Keväällä purhjehdus maksaa ja vene on pukilla.
Kesällä kylmä kalja lämpenee kädessä ja tuuli pyörii venähtäneessä sängessä. Keväällä kädet jäätyy pohjahommissa ja omat pierut pyörii suojapuvun sisällä. Kesällä sitä rientää Melkin eteläpuolella aaltojen harjoilta toisille. Keväällä sitä seisoo ruhkassa Meklua etelään päästäkseen hinkkaan jotain helvetin pohjaa. Kesällä taas on luvassa yhtä sun toista, mutta näin keväällä tää on kyllä enimmäkseen vaan niin helvetin tätä.
Hiljalleen
Kirjoittanut : 28.3.2014
Sain pari kuvaa Doyleltä. Tuo kolmio alkaa kieltämättä jo vähän muistuttaa purjetta. Tässä on jo useampi vuosi menty höyryillä sen edellisen kanssa. Pitkään palvellut Westway sailssin kevlarlaminaatti ei oikein enää ollut oma itsensä Suursaaren 2010 jälkeen. 5cm kun leikkaa pois purjeesta, joka ei alunperinkään ollut täysimittainen, jotta sen saa edes ripustettavaan kuntoon, niin se on jonkin sortin tasoitus. Ei se meidän tuloksia varmasti pilannut, se me hoidetaan yleensä itse, mutta jyskytti koko ajan takaraivossa ärsyttävästi. Jos tämä uusi nyt siihen jysäriin vähän edes jeesisi.
Prosailorista soittivat alkuviikosta, että tilaamani uudet kehrät ovat saapuneet. Saa nähdä miten käytännössä pelittävät tuossa, mutta helvetin hyviltä tuntuvat. Näistä kyllä seuraa sijaparannuksia. Vaikkei noi nyt ilmaisia olleet, niin toisaalta Harkenin organisaattorit kuudella ESP kehrällä olisi olleet jotain vielä ihan muuta. Ja siis sen lisäksi etteivät ne olisi sopineet kannen reikiin.
Ilopilleri
Kirjoittanut : 8.3.2014
Viime vuonna oli metri lunta ja pakkasta tähän aikaan, nyt on vähän eri. Noh, tänään oli pikkuaskareiden lisäksi luvassa viimeinen yritys ennen dramaattisempia toimenpiteitä tuon maston kauluksen kanssa. Sen plokipultit on niin kovassa kiinni, että ei yksikään ole liikkunut koko Senin Suomessa olon aikana yli viiteen vuoteen. Kaikesta päätelleen ei myöskään hyvään hetkeen ennen sitäkään. Kiusallisesti kaksi niistä on sellaisessa asennossa ettei niihin oikein voi plokia laittaa kiinni. Piirrustuksia on otettu ja muutospaloja on mietitty, mutta ajattelin kuitenkin antaa vielä yhden kunnon yrityksen niille.
Pulttien tyveen olen viikon parin välein suihkinut wd-40:stä helmikuun alusta pidellen sormia ristissä. Liikkeelle lähdettiin melko perinteisellä korjaussarjalla. Liekinheitintä ei ole ja sää oli liian tuulinen stendarille, niin nappasin mukaan tuollaisen lämpöpuhaltimen. Lisälämpötilaeroa tuomaan pulteille oli kylmäsuihke, jonka kyljessa uhotaan kunnollista -50C vilpakkuuta.
Pari ensi yritystä meni ihan kutittelun puolelle. Annoin sen lämmetä, sitten pultti jäähuurteeseen ja iskuja perään. Sitten yhtä ja toista ja vähän kaikkea yhtäaikaa kyllästymiseen asti, mutta tappi, jota työstin, ei hievahtanutkaan. Rupesin pisteleen tavaroita pakettiin ja vietyäni jo vasaran, suihkepullot ja lämppärin pois, ja hakiessani tapissa edelleen törröttänyttä ristipäätä sekä tuota reipasta sinistä ruuvaria heitin vielä muutaman iskun sillä ruuvarilla ja jumalauta se liikahti. Lisää öljyä ja lisää iskuja, ja sehän liikkui ja aina vaan jouhevammin. Sitten suoraan kokeileen sitä toista ongelma tappia ja sepäs liikkukin jo heti ekasta iskusta. Skål ja kääntelin ne käyttökelpoisiin asentoihin. Dramaattiset toimenpiteet saa jäädä tältä erää. Harmillisesti tämä tietysti tarkoittaa taas tuohikatoa, kun tuota plokistoa voi nyt sitten viimein alkaa uusimaan.
Öljytyt tapit jauhaa. Ja kun aurinkopanelin hetkellinen toimimattomuus johtui vain erään tampion väärinpäin kolvaamasta diodista, niin riemulla ei tuntunut olevan muita rajoja kuin puoli promillea. Kesää kohti!
Organisaattorin uusia kehriä odotellaan vielä saapuvan rapakon takaa. Seuraavaksi luvassa mastoon pari uudistusta ja jääkaapin kylmäkoneistolle pitäisi tehdä jotain.
Organisaattori osa 1
Kirjoittanut : 3.3.2014
Talvella kaikki on kaunista! Ja paskat on. Ei ainakaan purjeveneet näillä leveysasteilla, mutta tästä se taas lähtee. Pari kehristä on ollut jumissa jo hyvän hetken ja loputkin pyörii kuin varustamon edustaja valssatessa. Tilanne tuon Sparcraftin hökötyksen kanssa on kuulema se, että varaosia ei oikein saa ja 60mm reikävälillä ei korvaavia organizereita löydy keneltäkään. Turhaan on silti tullut tätä urakkaa siirreltyä. Kun kolme ruuvia auvasi, niin tuo levisi kiltisti osiin. Pesin osat ja vikakin paljastui. Kehrien sisällä olleet holkit ovat korrosioineet tuota alumiini kehikkoa vähäsen ja siten syöneet itsensä sinne sisään niin, että kehrien väli pääsee turhan kapeaksi. Muutoin kehikko on ihan ehjä, mutta kehrät saavat mennä vaihtoon. Tuohon nyt on monia ratkaisuja, joista tuli sitten intopäissään valittua vähän vekkulimpi, mutta siitä lisää jahka saan osat käsiini. Mainittakoon lisäksi, että pari ruuveista oli vähän turhan löysällä jo alkuunsa. Vähän useammin pitäs noitakin vahdata.
Seuraavaksi pitää vähän koittaa temppuilla yhden toisen ilopillerin kanssa.
Kesää kohti
Kirjoittanut : 4.2.2014
Helmikuu alkoi, lumi vettyi loskaksi ja kesä on kulman takana. Varustamo on löysäillessään murehtinut varusteita ja muuta tilpehööriä jättäen itse kajakin oman pukkinsa nojaan. Näyttää vahvasti siltä että tästä tulee ensimmäinen talvi, josta pressu selviää hyvässä kunnossa. Lisäksi on ollut ilo seurata miten pelkkä kalanruoto pitää moskan poissa kannelta. Melkein tammikuun loppuun päästiin mukavasti kunnes lorahti. Lumiharjalla ja -lapiolla meni vajaa vartti joten se siitä.
Seuraavaksi on luvassa vähän lisävarustelua. Hankinnassa on uusi G1, spinnupuomi sekä erilaisia pikkurilluttimia, joilla voi kuvitella vaihduttavansa menoa. Näistä kustakin enemmän kunhan alkavat materialisoitua pelkästä datan nakuttelusta ja kosteista unista postipaketeiksi.
Talvitouhuja
Kirjoittanut : 17.10.2013
Alkuvalmistelut talvea varten ovat meneillään.
Kansi oli käsittämättömässä tökötissä syksyn jäljiltä. Painepesurilla kyllä lähti kivasti, mutta keulaan päätin jättää pienen testiläntin, josta keväällä voi tarkistaa kannattiko syksyllä edes sitä putsata vai onko samanlainen kaupunkinoki vastassa keväällä uudestaan.
Teipeissä on eroja. Viime syksynä paaralla oli polarit muovitaskussa kulmista teipattuna Bilteman sinisellä maalarinteipillä HTR:stä näihin hetkiin ja itku tuli, kun niitä liimoja rassasin pois. Nyt pistin jo kesäreissulla teippiraitoihin polareita sillä perinteisemmällä k-raudan pro-jotain sinisellä maalarinteipillä, joka nimenomaan on ollut erinomainen lähtijä. Ei ollut mitään ongelmaa irrota eikä mitään puhdistettavaa jäänyt gelkkariin. Teipeissä on eroja.
HTR:stä piti hankkia tämän vuotiset pakkasenestoaineet, mutta Suomenlahden yli selvisi niin vähän iloliemiä, ettei niistä sanottavaksi suojaksi ole millään. Niinpä piti keksiä jotain muuta. Tämän vuotiseksi pakkasenestoaineeksi makeapuolelle lopulta valikoitui Berentzenin Doppel Korn. Tämä täysin tuntematon aatukossu oli jo kaksi muuttoa ja ties kuinka monta vuotta kestänyt korkkaamista viinakaapin perukoilla. Tarkoitus toki oli maistaakin sitä, mutta kun ei sitä sentään aamusella työmatkalla viitsinyt ratketa. Ehkä keväällä sitten.
Seuraavaksi tarkoitus vähän hinkata alapäätä ja keksiä vielä jokunen muu tekosyy siirtää pressujumppaa myöhemmäksi, koska on selvää, että se on paljon hauskempaa säätää sen rievun kanssa lumimyrksyssä.
Sen 
Viimeisimmät kommentit