Sen

Kauden tokiin tiistiksiin lähdettiin taas kerran intoa uhkuen. Mukana oli aavistuksen vihreä miehistö ja appiukkokin mukana ekaa kertaa. Toisaalta keli näytti lepposalta eikä meille pärjääminen ole pakollista, useimmiten jopa mahdotonta. Tuulta oli jotain 5 m/s hujakoilla, joten ykkönen eteen ja kolmoset kylmään. Taas kiirettä pitäen urku auki saarta kiertäen lähtöalueelle.

Lähtöalueella kuultiin kympin töötti, sitten venailtiin vitosta jota ei tullutkaan, mutta neljän kohdalla kyllä törähti. Tehtiin sitten kokemuksen puutteessa tulkinta että noinkohan lähtö on puskettu minuutilla eteenpäin. No siinä sitten sekoiltiin ja märvellettiin lähtö kunnolla myöhään. Nahkeasti lähdettiin kryssiin muutaman skeidan vendan siivittäminä. Merkiltä länteen ja huomattiin ettei oltu kyllä ainoat joilla lähtö oli menny sekasin. Fun First ja Happy II olivat vielä takana. Mutta meilläpä oli ballasti pitkin kippoa ja sivutuulessa niin hyvä trimmi että Fun First tuli helposti rinnalle vaihtaan parit kommentit lähtömerkkien ihmetyksistä. Kohteliaasti pyysin läski laidalle, kiskottiin kaikista paitsi punasista ja johan alko taas Fun First lähestyä perä edellä. Kantaan kiinni Käärmesaaren merkille ja taas ruvettiin tikkaan. Vendat oli rau-hal-li-sia eikä yhtään auttanut että taktikoin meille parit turhat lisätikit. Jouduttiin taas skarppaan kunnolla, jotta päästiin lähemmäs kilpakumppaneita. Pidemmällä paaralla meillä kävikin sitten parempi laulu siinä missä Fun First joutu vendaan tilaa muille ja päästiin taas kantaan kii. Kääntö kaakkoon Rysakaria kohti ja kulma aukesi.

Taas oli hyvä tilaisuus keksiä jotain hölmöä ja sitä en jättänyt käyttämättä. Fun First ajeli yhden X-79:n kanssa vähän ylemmäs ja kun yksi X-35 tuli peitteleen koko poppoota näin olemattoman tilaisuuden lähteä vähän lasketteleen vauhdeilla editse. Seuraus oli että jäätiin siellä alempana sitten kuitenkin sen 79:n paskoihin, boat spiidi ihan perseelle ja Fun First kiskoi huomattavasti ylempänä komean kaulan. Hattu käteen ja takana oli toki vielä yksi föörsti. Keskityttäneen sen pitämiseen siellä. Happy II hoitelikin itsensä rysäkarille mallikkaammin ja otti meitä kiinni ilkeästi.

Rysäkarilta kohti Melkkiä ja spinnu ylös, hitaasti ja huonosti. Tässä vaiheessa ei edes vielä tajuttu kuinka huonosti. Saatiin kuitenkin se sitten kulkeen kivasti ja Happy II jäi ja Fun First, joka kyllä oli jo tavottamattoman kaukana, alkoi lähestyä sangen mukavasti. Jiipi ja kurkotellen Melkin eteläpuolelta kohti maalia. Taisi olla samainen Herrin Rouge joka edessä borachaili ja meillä taas pysyi reachi ihan kivasti pullakasta Macgyver-spinnusta huolimatta, päälle eteen, näkemiin ja kohti maalia. Fun First minuutin edessä tööttäs. Happy II taakse. Uhurua ei nähty ku lähtöalueella.

Mutta sitten oma töötti ja himaan, tai niin me meinattiin. Laukastiin spinnu keulasta ja … ei tipu ei. Fallin lukko puoliauki? Ei. Mastolla seistään sen päällä? Ei. Mastolla Markus yrittää työntää velttoa spinnun fallia mastoon. Ei perkeleen perkele. Kaiken sen lepatuksen ja sekoilun lomasta näky, että siellahan se on rullalla. Nosto oli jääny vajaaksi ja se oli pyörähtänyt rullan nostoleikarin ympärille. Onneksi rulla aukes ja fallikin irtos sen myötä ja voitiin viimein lopettaa muitten naurattaminen. Ja kun tuonkaan jälkeen mitään ei ollut hajonnut, keneenkään ei kolaroitu, oli hauskaa eikä pökäkään oltu, niin ei kai voi kuin olla ihan tyytyväinen. Vähän komedian puolelle meni, mutta haitanneeko tuo.

Takeaway:

– virheistä voi oppia, jos ei ekasta mene jakeluun, niin perinteinen tehokeino on toisto

Mukana: Kynde, Katri, Jorma, Markus, Jussi