Sen

First 31.7 ja höpinää purjehduksesta

Avainsana-arkisto: 2012

Ihme ja kumma

20121130_170434

Siellä se taas on. Kuulin että repsottaa ja kiireesti duunista veneelle. Pressu oli vielä veneen päällä, komeasti pallolla ja erittäin valmiina lähteen länteen. Kiinni se oli enää lähinnä vain parilla kumpparilla. Mun käyttämäni halvimmat mahdolliset hennopuutarharihmat eivät jostain syystä olleet kestäneet. Sen sijaan bilteman fillarikumpparit oli tehneet hyvää duunia. Myös pari rinkulaa oli revennyt liepeistä. Pistin lisää rihmaa ja tekokekseliäitä virityksiä. Tuulikin alkoi jo tossa kohdin onneksi vähän moinata. En ihan vieläkään ota uskoakseni että se riepu on yhä siellä eikä mun tarttekaan lähtee motonettin tai mihin lie.

Oli kylläkin aika rankka rykäsy fillaroida leppävaarasta laruun ja sieltä toinen mokoma kotiin. Nyt onkin sit glögi maullaan.

Hyvää settiä

Äsken kasuunin puuskat ilmatieteenlaitoksen sivulla oli 35m/s ja muutenkin 27m/s. Kalbis taitaa olla menny rikki aamuyöllä kun enää näyttelee 1.1-1.5 m/s lukemia. Mäkkäri ja Jussarö katos testbedistä kanssa vähän aikaa sitten. Ihan viimesimmät lukemat näyttivätkin jo olevan snadisti noiden vähän ennen seiskaa lukemien alle. En mä ainakaan nyt lonkalta muista nähneeni koko suomenlahden läpi yli 25m/s tai Harmajankin näyttävän yli 20m/s tuulia. On noita ollut varmasti, eihän nuo nyt ison maailman mittakaavalla vielä mitään ole. Toivottavasti se pressu on kunnolla irti ja että se notoolin kehikko jäis edes eloon. Varmaa on vain se että kohta on hauskaa kun lähden noita tenavia croozerilla fillaroimaan päiväkotiin.

Lisätty 11:13:
Mäkiluoto 29.1m/s testbedissä, se on näillä vesillä aika hyvin, se on kuitenkin just ja just yli sen 56 solmua joka on Atlantilla hurrikaanien raja. Stadin poiju antaa 5.2m merkitseväksi ja 8.3 suurimmaksi yksittäiseksi. Se on aika hyvin tolla lammikolla itätuulilla. Samaisella poijulla kuitenkin pintavesi muhkeat 7C.

No niin

No niin

Noh, eipähän tartte jännittää. Paskemmaksihan tämä muuttuu enää siten, että toi tietysti riuhtoo sen verran monelta muultakin, että siinä vaiheessa kun meikä pääsee uusille pressukaupoille niin siellä on tarjolla nenäliinoja ja elmukelmua.

Huomenna on lisäksi kiva pyöräilysää käydä kattoon sitä läpätystä.

Joulu on taas

20121130T050000

Tai ainakin paketit taitaa aueta tänä vuonna jo ennen kevättä. Taas saatana.

Kävin tänään aamulla Senillä säätämässä ja aikamoinen blosis siellä oli jo, toki tollon kasuuni näyttikin jo muhkeat 18.3m/s. Vielä se oli kääreissä, mutta ihme on jos selviää lähipäivistä.

Paketissa

Vaikka mitä tuli puhuttua pressuttamisesta aikasemmin syksyllä niin heti kun ennusteissa näkyi kunnon lumisateet niin täällä turahti punttiin ja nöyrästi pisteltiin Sen pakettiin, notoolin kalanruoto alle ja muistaakseni joku 180g/m2 riepu päälle. Aika hepponen sekin vielä on verrattuna niihin 500g/m2 vahakankaisiin, mutta ton kanssa pystyy vielä ite operoimaan ja hintakin on jotain neljäsosan luokkaa. Jollain on parempiakin keinoja mutta tämä on se vaihe missä täällä mennään.

image

Sen säkissä

Loppuviikosta pitäs tuulla 12ms idästä, mikä osuu kyllä tohon Larun itärantaan ihan mojovasti. Saas nähdä kuin käy. Viime vuotista pressufarssia ei jaksaisi millään joka vuosi toistaa.

Nousihan se

Nousihan se hyvän aikaa sitten. Jos kuva olisi yhtään parempi niin siitä näkyisi minkälaiseksi pohja jää mustan Hempel hard racing xtran jäljiltä, ei harjauksia ja 7vk Suomenlahtea laidasta laitaan ja muut lyhyemmätsuhailut päälle. Vedin keväällä pari melko ohutta kerrosta ohentamattomana ja Sen tippu hiomatta suoraana veteen. Eipä tosta kuvasta oikein mitään näy, mutta aika ok se oli. Snadi harjaus Elokuussa olisi ehkä ollut poikaa, mutta ennenkaikkea ens keväänä tarkoitus vetää paremmat kerrokset ja sitten hioen koko pohja.

Siinä oli sellanen aika ohut limakerros, joka lähti ihan sormella sipaisten. Ainoan haasteen hommaan teki kapu ite, kun päätti säästää paikanpäällä kiristävien pesuripoikien laskun (40e aika surkeasta muutaman minuutin suhinasta). Piti kiirehtiä Karvalakkiin kivisteleen sekä vetään hirveet. Menipä päivä jos toinenkin ja sääennustuksissa näkyneet viiva-numerot saivat sitten ukkoon taas vähän vauhtia. Painepesuria ostamaan vaikkei mitään käsitystä tai kokemuksia moisista ruiskuista. Clas Ohlsonilta olisi saanut etevän värkin hintaan 50e, mutta pikainen päässälasku osoitti, että on ihan sama ostaako ensin Kärcherin ja viidelläkympillä kelpo punkkua vai ensin kiinanruotsalaisten vesiruiskun ja sitten vasta sen Kärcherin, mutta vain toisella tavalla saa pimentyviin talvi-iltoihin vähän jytinää.

Se ohutkin lima oli jo kahdessa viikossa aika jämäkästi kuivunut hennoksi vihreäksi sävyksi. Peruspainepesurin viivamainen pää otti sitä pois vain ikävän läheltä, tehden ehkä sellaista kolmen sentin levyista puhdasta vanaa. Taas pientä päässälaskua ja selvää oli että kiroilematta siitä ei selvittäisi, mutta hetkinen vaan. Kärcherilläpä oli kyydissä semmoinen outo hyrräpää jonka terävä suihku veteli limaa irti siitä pohjasta helposti vähintään 20cm säteellä ja vaikka se silti kiroiluksi meni niin enää vain ”katos perkelettä!”-hengessä.

Pitää pakkasukon kurissa (ja/tai jurrissa)

Toinen vekkulitalviuutuus meikäläisellä oli Larun Alkosta ostettu Viljasen luomuviina. Jätin tälläkertaa Maritimin shampanjahinnoissa olevan propyleeniglykolin hyllylle, jos sitä siellä edes oli. Ja sanottakoon, että Viljasen pullon kupissa painoi Alkossa valintaa tehdessä enemmän pullon muovisuus ja kelvollinen etanolia/euro suhde kuin viinan tapauksessa lähinnä arveluttava ”luonnon mukaisesti” sinetti. Lämminvesivaraaja autoon, pumppu kuivaksi, viinat vesitankkiin ja pöristen kunnes peräkabiiniin tulvi huumaava halpavodkan käry. Ens kerralla vois muistaa homman jo HTR:ssä ja ostaa Erikssonin viinupoodista jotain pakkasenestoainetta. Tai siis onhan sitä tähänkin asti sieltä ostettu, mutta eivät ole ottaneet säilyäkseen näin pitkälle syksyyn. 2013 Sen miehistöineen saa luvan etsiä tuohon ongelmaan ratkaisua määrästä, ei laadusta. Kuten tähänkin asti.

Talvi on tulossa

Mastoton Sen 2012-10-09

Niinhän siinä taas näyttää käyvän. Starkit ovat aina lopulta oikeassa. Masto kohta nurin ja kippo ylös. Talvella taas pitäisi tehdä yhtä ja toista, jotta kesällä mennään niin maan perkeleesti.

Kesällä Nautinnollan blogista bongattu ja LOW:llakin käyttöön otettu sekä hyväksi havaittu Nimenhuuto otetaan meilläkin käyttöön ja sanotaan Doodlelle kiitokset tähän astisesta palvelusta. Käykää reggaamassa itsenne sinne.

Ensi kaudelle kiikareissa on tällä hetkellä perusreissut Suursaari ja Tallinna, aimo annos tiistiksiä ja jotkut Hoskin torstaikisatkin. Senille uutena lisänä näyttää hyvin mahdolliselta toukokuinen Emäsalon lenkki. Kesällä kuultujen huhujen mukaan ensi vuonna olisi Two Star Race tekemässä paluun ja mikäli näin käy, niin sinne lähdetään ehdottomasti. Ja luultavimmin pinnamies käy hölmöilemässä KoPun yksärin sekä varmaan söhläämässä joissain muissakin veneissä.

11.9.2012 Tiistaikisat

Tuuli: SW 13-18 kts

Oltiin aika naftisti taas mestoilla. Tultiin katteleen liputusta, joka meille näyttäytyi F-ratana vastapäivään. Ainakin olimme näkevinämme punaista keulassa ja sit joku japanin lipun kaltainen, luultavimmin se valkonen, jossa punainen ruutu, eli F. Ei ollut paljon aikaa jäädä tutkimaan kuvioita. Tuuli tuli lounaasta ja lähtö oli etelään. Kopukalla taas ryysistä luvassa. Ennusteiden mukaisesti mukana oli vain G1 ja kun tuulta nyt olikin ilosesti yli 14 solmua, niin oli selvää, että kangasta olisi taas kuitenkin snadisti liikaa krysseille. Alueella pyöri firsteistä Bella ja Thetis, mikä oli ihan kiva, koska niiden kanssa meillä vielä muodostuu jotain pöhinää toisin kuin kuuman ryhmän kanssa.

Mentiin häröilyalueelle rullaan keula auki ja ajateltiin sieltä laskea vauhdilla suosiolla vaikka vähän alemmas. Meni selkeästi vähän hösellyksen puolelle ja oltiin tuntuvasti myöhässä. Noh, päästiin kuitenkin myöhästyneen ylhäältä Kopukan kyljestä lähteen suht puhtaisiin. Siitä vaan etelään spiidiä hieroen, kun sitten ensimmäinen venda edessä ja puhtaista. Sitten ihmeteltiin hetki tuulen suuntaa ja kallioita joita kohti oltiin menossa ja varmisteltiin, että oltiin me ihan triviaalisti nousemassa helposti Melkille kohti sen etelänpuoleista jääpoijua. Sitten tuli toinen venda ja alkoi epäilykset kasvaa. Niitä tehtiin myös meidän takana. Ylhäällä edessä puhtaissa meni vielä Cosa Nostra ja päätettiin, että jos nekin vendaa niin me ollaan kujalla. Ja niinhän nekin käänyt. Eli se F oli ollut ykkönen (se Nippon-viiri) keskellä kopukkaa ja että oliko keulassa ollut E vai D oli sitten meille täysi arvoitus. Ovelammat olisi voineet kyllä jo tässäkohtaa päätellä, että D oltaisiin bongattu, joten sen oli pakko olla E, jota vaan ei huomattu sen punasen vierestä.

Vedettiin vähän pitkäksi ihmetellessä, mutta ainakin puhtaisiin. Sen verran se oli sivusta auki, että olisi ollut muuten vielä ihan hyväksyttävää, mutta tuulta oli niin paljon etten isoa voinut ottaa tuuleen lähes ollenkaan. Sitten tilanne meni ihan reijolle, kun Bon Bon nosti itsensä meidän eteen päälle. Jäätiin keula sen alle hankalaan paikkaan. Se oli niin lähellä että yksikin nostobroutsi ja me oltaisiin oltu sen kyljessä, joten isolle näkemiin. Ja kun ei ymmärrä tossa kohtaa nöyrästi hyväksyä kurat housuista ja lähteä pesulle, niin sit pitää vaan olla ja istua paskassa. Ilman vetoa ei siitä päästy kuin ontuen rinnalle ja sitten vastassa olikin Bella styyralla ja en tiedä oltaisiinko ihan ehditty edestä, mutta vendaksi meni, ja jopa vähän myöhässä.

Siitä sitten kryssien itäreunaa kohti Rönnkubbenia. Tällä kertaa kohtaamiset paaralla meni ihan perseeleen jokainen. Aina tuli joku iso sielta niin, että edestä ei ehditä ja jotain tyhmää oli tehtämä. Pari sellasta ja lisäksi vähän joka venda meni lepatteluksi ison purjeen, ripsakan tuulen ja vendrutiinin puutteen vuoksi. Kuitenkin Bella ja Thetis pysyivät takana, taisi olla niilläkin molemmilla ykköset ylhäällä. Toisaalta siellä täällä ympärillä oli sellasia veneitä jotka vihjasivat kyllä kokonaiskilpailussa häämöttävästä PageDown-sijoituksesta.

Nähtiin joku painelemassa etelään Rönnkubbenin jälkeen ja tuumattiin, että D. Ja kuinka ollakaan hetken päästä huomattiin veneitä kuitenkin liikaa sen poijun ympäristössä, joten vielä kerran muutettiin rataa, eli E. Poijulta alas ja spinnulle. Sopiva leikkaus tohon tuuleen ja jiipistä vihreitä kiertäen länttäkohti. Ympärillä oli lähinnä vain isompia kippoja, joten ei oikein ollut mitään kiritystäkään, joten annettiin vaan mennä ja sitten vielä jiipistä maaliin ilman draamaa. Bella ja Thetis pysyi takana loppuun asti ja se siitä.

Ei pahempia virheitä, mitä nyt ei juuri missään vaiheessa ollut hajua siitä mihin ollaan menossa, mutta alemmssa keskikakstissa nyt ei paljon rataa tartte navigoida. Sää oli taas lämmin pilvetön ja kivasti tuulta. G3 olisi ollut poikaa, mutta selvittiin siitä noinkin. Vendoihin tarttis vähän rutiinia lisää, mutta yhtälailla voisi aloittaa siitä, että vetäisi salkoon oikean rievun. Kiitos miehistölle hyvästä tohinasta. On toi vaan helvetin hauskaa puuhaa. Vielä ehkä ensi viikon torstaikisoihin, mutta muuten saattaa Sen alkaa valmistautua talveen. Allekirjoittanut saatta viellä seikkaila vierailijana muissa paateissa syksyn mittaan.

Mukana: Kynde, Hulu, Jussi, Sampsa

4.9.2012 Tiistaikisat – se ens kerta

Tuuli: SW 14-20 kts

Perustiistaitohina oli aluillaan. Kolmen innokkaan ukon voimin matkattiin taas snadissa hosussa lähtöalueelle, mutta mitäs sitä siellä pyöriin ku kisaamaan oltiin tulossa. Kopukka liputti, kuten vähän ounastelimmein, D-rataa ja tällä kertaa myötäpäivään. Tuulta lounaasta ihan ripsakasti ja ennusteissa voimistuen iltaa kohden. Oltais kiskottu kolmonen keulaan, mutta pyöräilevä kippari oli jättänyt sen kotiin. Ykkösellä oli mentävä vaikka ei ollut ku kaks gastia, joista kumpikaan ei ole sen kummoisempi punnus. Odotukset eivät oikein olleet taaskaan taivaissa. Vähän niinku, että kunhan selvitään. Mestoille oli vaivautunut vain yksi toinen Firsti, Bella. Varsin perinteikäs kisakumppani meille. Tällä kertaa meidän epävirallinen kestotavoite ”ei pökä firsti” tarkoittaisi kuitenkin myös ekaa Firstiä, joten vähän hankala asetelma ennakkoon. Mutta kun kerran eliitti poti krapulaa viikonlopusta niin mikäs siinä.

Lähtöviiva oli etelään ja eka merkki myös samalla suunnalla, joten kopukan vieressä tulis oleen taas ryysistä. Vähän sekaannusta taas lähtömerkeistä ku joku töötti tuli jo kybävaille. Selvittiin kuitenkin ja lähdettiin kiihdytteleen keskellä ja ryysiksessä. Aika pian pitikin niitata pois jonkun pakeista. Päästiin vähän ylemmäs ja sieltä jo pääsisi merkille, josta sivaria kohti melkin kääntöpoijua, mistä kryssi rysikselle alkaisi.

Merkiltä eteenpäin homma tuntu aika hyvältä. Vene kulki yllättävän hyvin vaikka miehistöä oli aika vähän kelissä, jossa siitä olisi ollut varmasti apua. Pian huomasimme Bellan keinuvan edessä päällä. Lähestyimme sitä, mutta välissä oli yksi H-vene jonka pakeista löysimme itsemme. Bella pääsi päältä ohi. Pian H-veneen päällä oli paskalla vielä yksi ekspressi. Siellä tuplapakeissa alkoi taas kirosanoja kuulua. Ikäänkuin viime kerran jälkeen vannotut valat olisi kokonaan unohdettu. Sen kyllä halusi mennä mutta me vaan ajoimme sitä kerta toisensa jälkeen seinään. Bellan perä lipui kauemmas ja kauemmas.

Merkillä muistimme, että ens kertahan on jo meneillään. Ryhdistäydyttiin ja tehtiin heti venda siitä puhtaisiin ja syvälle syvälle länteen, syvemmälle ku muut. Sieltä takas styyralla ja boutspiidi tuntu olevan aika hyvä. Edessä oleva Elan lähestyi ja alempana mutta vielä edellä menevä Bella lähestyi sekin. Päätettiin taas jatkaa pitkälle. Tuulta kun oli sen verran, että vendat oli vähän hankalia ykköselle, joten mitä vähemmän vendoja niin sitä vähemmän. Ristiin mentiin jo ihan Bellan vierestä.Jäljellä oli kolme Vendaa Rysiksen etelälle. Kääntäen vaan ja pian oli selvää, että Bellaa jää ja joku Elanikin siinä olisi kauraa. Näin kauas lähdöstä pääsi edellämme myös 4play Albini ja oli joku toinenkin siinä ihan hollilla. Hyvin ne kyllä vetää, pakkoa taas sanoa.

Rysiksellä yksi 36.7 kuittas meidät, mutta muuten vedettiin suht mitään sanomaton sivari kohti alamäkeä. Spinnun hoisti meni hienosti vähäiselläkin miehistöllä. Lännempänä tuulta oli enää joku 14 solmua. Kippari vain jätti ison vähän liian kiinni ja yksi puuska horjautti meidät ylös. Siitä toivuttiin kuitenin nopeasti ja varsin tyytyväisinä itseemme siitä huolimatta lähdimme alas ja vauhdilla.

Tehtiin ihan hyvä jiippi ja itää kohti. Tuuli pumppasi ihan reippaasti, mikä heilutteli apparenttia ikävästi. Spinnua sai koko ajan kiskoa vähän joka narusta. Yksi Elan, meidän viime kerran pakki, kuittasi meidät alamäessä, mutta nyt sivummalla otimme sitä kiinni. Yritin ajaa päälle,
mutta kun rupesivat nosteleen kiviä kohti, totesin etten ala jiippaan enää sen takia ja yritettiin livahtaa alta, mikä osapuilleen onnistuikin.

Edessä olisi 90 astetta vasemmalle ja mahdollisesti aika tiukka niitti. Tuulta tosiaan tässä kohtaa jo paikotellen yli 20 solmua. Tehtiin päätös, ettei yritetä pakottaa tota AP:tä siihen. Spinnu alas, iso yli ja ykköselle. Pian oli selvää että valinta oli aika hyvä. Vähän joka vene siinä maalisuoralla broutsaili aika ilosesti. Joku Audikin sieltä takaa jotain yritti, mutta lepatteli niin paljon ettei siitä mitään tullut. Edessä lähellä keikkunut Meri Anna elan sekin liputti niin paljon että pujahdimme edelle. Vasta muutama veneenmitta ennen maalia tuuli tössäs ja ne lipu takaa keulan aavistuken meidän edestä. Kirvelevää, joskin 1.17 vene olisi vienyt meitä vaikka olisi tullut perässäkin.

Meiltä aika ehjä suoritus. Viikonlopun treenailut Suomalaisten tasoituspurjehtijalegendojen mukana tepsi. Tehtiin paljon hyviä valintoja, meille aika vähän virheitä ja boutspiidi oli hyvän tuntuinen koko skaban ajan. Lähtösuora kun oltais hoidettu yhtä skarpistin niin homma olis voinut mennä jopa erinomaisesti. Joka tapauksessa oltiin ekaa kertaa ajamalla eka Firsti, kun Firstejä on mestoilla enenmmän kuin yksi. (viimeviikollahan me otettiin kuokkaan huolella Melisandelta, mutta ne olivat varastaneet, joten se oli meille eka tekninen ”eka firsti”) Kun eliitti on poissa niin pienet juhlii, niinhän se menee. Helvetin kivaa oli kuitenkin ja ihan vain ehjä oma suoritus toi kyllä hyvän mielen koko jengille. Iso kiitos Hululle ja Markukselle. Homma meni meidän mittakaavalla putkeen.

Ku tulokset tulee, niin eiköhän meidät löydä taas sieltä page-down-osastosta, mutta mitäs sitten.

Tais muuten mennä trackin nauhotus taas vituiksi. Se perkeleen Androidin sailing softan beta haukkaa pahasti nauhotuksissa. Tää oli nyt viides putkeen joka meni käsille yksistään sen takia. Täytyy turvautua varmempiin trackin nauhottajiin. Ovelampi kaveri olisi ehkä jo aikasemmin heittänyt kirveen kaivoon. Se vain vaikutti yksärissä etevältä softalta ja sillon se vielä toimikin iha hyvin.

Mukana: Kynde, Hulu, Markus

28.8.2012 Tiistaikisat – kakkakahlaus

Päästiinpäs taas viivalle. Vähän hosu meinas tulla. Volvo huusi hätää Larua kiertäessä, mutta vielä siellä oli veneitä eikä kellokaan ollut ihan kuutta. Täyttävauhtia ryskättiin lautakuntaveneelle tihrustaan minkälainen liputus siellä olisi tällä kertaa luvassa. Tuulta tuli 308:sta 10 solmua ja rapiat, joten elokuinen lähtölinja oli sen mukainen, kohti luodetta. Joku keltapunainen siellä oli sen keltaisen sijasta, joten joku poiju jossain lähellä pitäisi kiertää. Luvassa oli F-rata vastapäivään. Eli kryssi sille pikku poijulle, spinnulla melkin eteläpuolelle, sit kaksi sivutuulta ja kryssi melkiltä takas viivalle. Sen verran oli veneitä viivan toisella puolella, ettei ollut mitään toivoa sitä lisäpoijua spotata. Noh, me ei oltais eka, joten lähtötaktiikka oli taas se ”antaa niiden hosua ja kiroillaan sitten paskoissa”. Harvinaisen hyvin tuo taktiikka purikin.

Valuteltiin viivan koillispuolellle, iso ylös, volvo unille, venda, rulla auki ja jäljellä olikin enää pari minuuttia starttiin. Alla ei ollu kuin yksi leikkarilla, eikä sekään nostaisi meitä liikaa. Hidasteltiin vähän ja valuteltiin viivan tuntumaan suhteellisen lähellä lautakuntavenettä ja tööt muutaman sekunnin yli. Lystikkäästi siellä oli monta venettä viivan väärällä puolella tulossa keulat edellä vastaan. Ilmeisesti ihan kaikki eivät muistaneet elokuun vastatuulilähtöjä. Kyllä siellä lautakunta vene suomilippua nostelikin monille merkiksi.

Yhden tikin kryssi sille pikku poijulle, joka hiljaksiin näyttäytyi kun kiireellisimmät olivat sen kiertäneet. Meillä hyvä valmistautuminen näyttäytyi HTR:n myötäsen paluureissun paikoissa olevina genoan skuuttipisteinä. Noh, tikit oli lyhyitä, mutta täten myös huonoja. Spinnu nostettiin rauhallisesti ja rintsikoille. Aikamme niitä ihasteltuamme riuhdoimme ne auki ja matka jatku kohti melkkiä. Se ainoa toinen firsti, Melisande, kiskasi meidän alusvaatemanööverin siivittämänä hyvän kaulan. Tähän totesimme, että menkööt.

Tuuli nousi snadisti 12-14 solmuun, mutta suunta säilyi. Yksi jiippi ennen melkin poijua ja olikin jo aika ottaa spinnu alas. Lähdettiin sivuosuudelle. Hiukka tahmealta tuntu kulku. Ei vedetty tarpeeksi ylös ja jäätiin Merianna Elanin paskoihin pahasti. Mutta mikäs nauha se siellä keulasta veteen menee. Uiteltiin siinä spinnun pussia sitten siellä vartin verran. Ihmekös oli jotenkin kankeeta. Pussi ylös ja jatkettiin matkaa kiroillen. Sitten sitä vauhtiakin alko oleen ihan iloisesti, mutta alta ei päästy kun paskamuuri oli vastassa. Päälle nousuun ja nostatteluun menikin loppu etappi. Just ennen rysäkaria meille tarjottiin vihjettä siitä mitä kannataisi tehdä seuraavaksi, kun ekat kiertäjät nosti reilusti ylös meidän edestä. Ei noteerattu muuten ku että ”väistelkööt, meil on styyra”. Merkki ympäri ja paluumatkalle, taas liian alas. Päällä oli oikea lauma joko paskansi meidät taakseen. AWA oli paluulla siinä 80 tietämillä. Se on liian vähän meidän Macgyverille, riitseriä oltais kaivattu. Ja jonkun sen tapaisen moni esiin kaivokin. Hiljaksiin hinailimme sonnasta itseä ylemmäs geellä, mutta ahterin tuntumassa nysväämiseen oli taas tyydyttävä ja pian oltiinkin taas Melkillä. Siitä suht mitäänsanomaton kryssi byyriin ja homma hyvä. Veneitä oli edessä ja takana, suurin osa edessä.

Tuloksia odotellessa, mutta kutina on se, että on täysin mahdolsta, että emme olleet pökä, vaikka aika vaisu meidän esitys olikin. Ja jos vaikka oltiinkin niin luoteistuuli tuntui hauskalta vaihtelulta, sää oli kaunis ja oli helvetin kiva olla taas touhuamassa. Pökä-firsti me kyllä oltiin. Melisande meni menojaan jättäen meitä joka osuudella snadisti. (Jaa, Melisande oli sitten OCS, mutta eipä se nyt sinänsä mitään muuta.)

Ens kerralla vois taas vähän vähemmän kahlata muiden pakeissa, mutta arvaahan sen, että me ollaan taas jonkun ääliön kanssa nostelemassa ja pilaamassa molempien kisat. Ja taas vannotaan, että sitä seuraavalla kerralla ei lähdetä raivonosteluun vaan koitetaan rynnäköidä alta. Genoan skuuttipisteiden siirtelyyn kaipais vähän rutiinia. Ne oli taas lähtiessä jossain ihan missä sattuu ja siinä tulee sössittyä ihan turhaan, kun ei vaivudu niitä vetään paikoilleen, edes osapuilleen, heti alkuunsa. Ens kerralla. 🙂

Nyt sentään oltiin jyvällä lähdössä, tiedettiin mitä tehdä ja minne mennä. Ja mikä tärkeintä, nyt jo ilmoja tarpeeksi molempiin jäljellä oleviin tiistiksiin.

Tackin nauhotus meni poskelleen, enkä jaksa sitä varalaitteesta kaivaa.

Mukana: Kynde, Hulu, Markus