Sen
First 31.7 ja höpinää purjehduksesta
Avainsana-arkisto: Beneteau
Onko niitä olemassa?
Kirjoittanut : 3.6.2013
Tämmöisellä tietokoneajan ipanalla on välillä vaikeata käytännön asioiden kanssa. Kun K-Raudasta eikä Bauhaussista löydy yli 50mm pitkiä M5 koneruuveja, M4:sta puhumattakaan, niin itkuhan siinä puutarhatuolien, mattojen ja hajukynttilöiden keskellä tulee. Hattu kädessä nöyrästi Maritimin platinavaa’alle, ja kun siellälkin pisimmät tarjolla ovat 40mm, eikä tarroissakaan ole kuin 50 millisiä, niin se pikkutihrustus eskaloituu täydeksi vollotukseksi.
Huhtikuussa juuri itkiessä Bauhaussin rosteri-”osastolla” kuulin kuitenkin olan yli puheita autuaammista metsästysmaista, ”jaba jaba Helsingin Pultti jaba jaba”. Pieni googletus ja meiltä sinne matkan varrella oli vielä toinenkin, Helsingin Ruuvihankinta Haagassa. Työmatkalla päätin pysähtyä niissä. Niiden kartta sisäänkäynnistä ei auennut saaristoonnavigointiin tottuneelle ja haahuilin siellä hetken, kunnes joku röökaaja äkkäs mut ja ennenkuin ehdin mitään sanoa, niin se sano suoraan ”Yks taso alemmas ja kulman takana, roskiksien vieressä.”, johon mä että ”Ai Ruuvihankinta vai?”. ”Jep.”
Ja olihan siellä, kaikkea. (Ruuvihankinta muuten muuttaa Kaivokselaan, joten ensi kerralla ovat liikkeet toisinpäin kun noita lähden pulttijahtiin).
Kuvan M5 tasakannat ovat 80mm (rapulukoille) ja M4 uppokannat oli 65mm tai 70mm (pad-eyelle).
Pikku asenteluja
Kirjoittanut : 1.6.2013
Sen ui vähän paremmin styyralla, ja ihmekös kun siellä on neljä lukkoa ja paaralla vaivaiset kolme, joten tasapainon parantamiseksi sinne oli lisättävä yksi.
Tosta kohtaa pääsee kivuttomasti läpi, 40mm M6 linssikanta kelpaa.
Spinlock SAX singlehän se siinä, mutta ei siitä sen enenpää toi nyt vain arkistoon. Ihan kaikista muista mestoista johoin tänäään porailin ei noin helpolla selvitty.
Tuo sininen on keulan skuuttipisteen uusi säätörapu, mutta M5 50mm ei rittänyt alkuunsa, 60mm on hilkuilla. Se on vierailtava jossain alan kaupassa, kenties Helsingin Pultti tms voisi auttaa. Pulteista on otettava muistiin, että tuo Harkenin cam cleat ottaa paljaaltaan M5 uppokannan, mutta tuon päälle läiskäistävän fairleadin kanssa tasakannan. 50mm riitti hyvin tuohon seuraavaan, eli ison skuutin lisäpuolituksen ravut.
Koska tossa levangin sillassa tällä keulan puolella on matalampi laita niin siihen piti keksiä jotain vahviketta. Eikä puhettakaan, että minä olisin noita alumiinikalikoita väkertänyt. Otin pari kuvaa, ravun ja vähän menovettä mukaan ja marssin nöyrästi protopajalle. Eikä aikaakaan kun jotain oikeasti osaavat olivat loihtineet sopivat kalikat. Ja elokuussa vielä jätkät ihmetteli kun sanoin Erikssonin poodissa, että täältä meikä hankkii veneeseen kaikki custom palikat ja lapoin singlemalttia koriin.
Oman asennussarjan loputtua oli luovutettava tältä päivältä. Ensi kerralla tarvitaan muutama pidempi pultti ja isompi asennussarja. Ja se on sitten sähkötöitä myös luvassa.
Pistettäköön itelle, ja vaikka muillekin rookieille muistiin, että porailin ihan perus metalliporanterillä. Merkit ensin kynällä, sitten moran kärjellä pieni kolo, siihen perään vähän väärään suuntaan poraten ja sitten tarkistuksen jälkeen annoin poran jauhaa suht rauhallisesti. Ja kaikki tämän kevään 24 reikää onnistuivat reilusti yli odotusten, eli ylipäätänsä onnistuivat. Kalikoiden pohjaan ja reikään pistiin Sikaa tiivisteeksi. Katotaan sitten joskus, että miten ovat kestäneet.
Lisää virtaa
Kirjoittanut : 31.5.2013
Ehkä muilla on tonicit huurteisia ja venejääkaapit pullollaan haasteellisiakin säilöttäviä, mutta meillä sen jääkaapin ja akkujen kanssa saa roplata koko ajan. Kun on kaksi pientä akkua, tällä hetkellä 55 Ah ja 70 Ah, niin se on yhtä vahtaamista, että niissä pysyy potkua ja ettei kylmäeväät lähde käveleen kesken kaiken. Ja nyt kun vielä akku meni talvella näkemin ja yhdet tiistikset jäi näin naurettavan asian takia välii, oli asialle yksinkertaisesti tehtävä jotain. Ja kun veneasioista on kyse, niin oli syytä perehtyä asiaan kunnolla, eli lukea mitä fe83.org foorumeilla on asian kanssa tehty. Siellä herrat oli ostelleet uk:n ebaystä roipetta, ja ajattelin, että se voisi olla jotain mihin minäkin pystyisin, siis tilaamaan ebaystä. En mä siitä asennuksesta niin, se voi onnistua tai olla onnistumatta, mutta jos ottaa asennussarjaksi vähän kaljaa, niin se ei ainakaan mene ihan pieleen.
Mulla nämä akut vielä geelisiä, joten sen regun oli syytä tukea moisia. Lisäksi mua kovasti houkutteli ajatus, että se regu osaisi suoraan ladata kahta akkua, niin siitä sählingistä vähän pääsisi eroon. Tollanen joku kinkkipurkki sieltä löytyi uk stockista, siinä tuli vielä näyttö mukana. Toimitusaika oli alle viikko ja hintaa kertyi joku 75 puntaa postikuluineen. Vähän Firstin luukkutallia mitattuani totesin, että 60W voisi sopia niin tehonsa kuin kokonsakin puolesta. Joku 150 puntaa postikuluineen sieltä tuli myös sellainen semiflexible sitten tilattua. Ja se tuli alle päivässä! Nyt pitää vielä hakea sitä Haraldin mainostamaa johtoa vähän biltemasta ja pistää kytkien. Raportoin sitten lisää jahka pääsen asenteleen ja kokeileen niitä.
Ja sitten seuraavaksi jotain tällaista. En mä tiedä mitä Firstien säännöt siitä sanoisi. Tai tiedänhän minä, mutta toisaalta ei se välttämättä painossa säästäisi, koska akkujahan tommosen kanssa olisi oltava kunnon katras ja paneleitakin kosolti enemmän. Olisi kiva kuulla mitä kolleegat ovat olleet mieltä Electripistä noin ylipäätänsä. Ja vaikka toi nyt ehkä tuntuu etäiseltä, niin kyllä mulle on ihan päivänselvää, että tuohon sähköhuristeluun se vielä menee.
Tiistikset 28.5.2013 – noniin
Kirjoittanut : 29.5.2013
Varustamo aloitti tänään hommat ajoissa veneellä. On vähän kaikenlaista kamaa kerääntynyt kevään mittaan asennusta odottamaan. Levangin muutoksista aloitettiin.
Pystyblokin kautta ravulle ja sielä yksi ja sama naru yli toiselle puolen. Paljon tätä pidemmälle ei kuitenkaan tänään ehditty. Kuvassa näkyy hyvin myös putsaamaton sitlooda. Näistä on luvassa lisäreportaasia jahka tulee valmista.
Mutta ei mennyt kisahipat tänään ihan kuin Strömsössä. Ukkoja perui viime metreillä ja taas oli kaksaria tarjolla. Tuulta oli luvassa sitäkin taas ihan ripsakasti jostain idästä, vähän kuin viikko sitten. Venehommissa välillä mittaria väijyessä se huiteli vajaassa 20 solmussa ja puuskissa yli. Keulaan valittiin kolmonen ja ennusteiden mukaiseen keliin päätettiin isoon otta yksi sisään. Myöhässä lähdettin ja myöhässä tultiin viivalle. Oltaisiin ehditty vähemmän myöhässä perinteiselle lähtöpaikalle, mutta viivaa oli hinattu lännemmäksi niin, että muutama minuutti myöhässä jiipattiin poijuille ja lähdettiin muun köörin perään. Jossain köörin etuosissa huiteli Melisande ja Lutra Lutra sekä vähän taaempana nähtiin Milou. Rataa ei vaivauduttu edes tarkistamaan Kopukasta vaan lähdettiin seurailemaan muita. Lyhyen tuumauksen päätteeksi päätettiin jättää spinnun kanssa kekeilemättä kahteen mieheen.
Avonaista halssia paineltiin Melkin eteläpuoleiselle poijulle, josta slööriä rysäkaria kohti, eli F tai D. Eipä siitä slööristä mitään tullut ilman spinnua, mutta ei sitä kaikki muutkaan vaivautuneet. Meitä ei silti moinen vaivannut ja jätimme jopa ison reivin avaamatta todettuamme ensiksi että sen voisi hyvin avata. Rysäkarilta fliitti heitti vastapäivään ympäri, eli F, ja kryssien takaisiin. Parilla tikillä oltiin melkillä melkein Miloun kannassa kiinni, mutta siitä aukesi uusi myötäri ja Milou karkasi sitten spinnun turvin ja me keksityimme maisemiin ja höpöttelyyn. Tuulikin vähän moinasi ennen muutamia hyviä puuskia larun takana. Töötillä oltiin käytännössä pökä vaikka joku H-vene sieltä vielä tuli.
Eihän tuosta sitten sen kummpempaa tullut, vähän nyt g3:n skuuttipisteitä ja trimmiä sai haettua. Keli oli kaunis ja ihan kivaa kyllä oli. Parit lisäkädet olisi olleet poikaa eikä yhtään olisi haitannnut, että oltaisiin oltu alueella ajoissa. Saatiin sentään myös Jussi taas vesille, mutta vähän on köyhää osallistujien kanssa. Pitää alkaa uteleen jostain vähän lisää jengiä remmiin.
Tuuli: 7-11 m/s
Rata: F vastapäivään
Tulokset: pökä
Mukana: Kynde ja Jussi
Tiistikset 21.5.2013 – virta vähissä
Kirjoittanut : 22.5.2013
Edellisten tiistiksien sijaan tällä kertaa oli luvassa keliä. Harmaja ja muut tienoon anturat vilkutteli vähän yli 10 m/s tuulia. Olosuhteen tulisivat olemaan 31.7:lle kenties vähän suotuisammat kuin viime viikon 2m/s. Pinnamiehen lisäksi paikalle oli saapumassa vähälukuinen mutta sitäkin mainiompi assortmentti suomalaista tasoitupurjehdussakkia.
Työkiireiden vuoksi paikalle päästyä oli melkoinen tohina saada hommat kuosiin ennen lähtöä, oli vanttien ruuvausta, keulan vaihtoa ja yleistä huseerausta. Edelliseltä visiitiltä varustamo oli jättänyt vessan ikkunan auki ja sen lattialla ei nyt lainehtinut, mutta oli lätäkkö. Pilssi vessan imulle ja suristen. Surinapa olikin varustamon absoluuttisen epäabsoluuttisiinkin korviin vähän totuttua matalampi. Välittömästi siitä arvasti mistä oli kyse ja kylmä hikeä lisämarinadiksi purjehduspukuun. Pääsi siinä varmaan joku hätäpierukin. Portaat pois ja yleismittari käteen.
Seuraavat äänet olivat liuta painokelvottomia sananparsia ja alumiinitölkin sihahdus. Ei siinä itku eikä litku auttaneet. Kone ei hyörähtänyt nimeksikään. Pistettiin maasähköt kiinni ja toivottiin parasta, että vielä ehdittäisiin jotenkin viivalle. Konehan kyllä lataisi hetkessä tuohon toimivaankin virtaa, mutta maasähkölaturin hitaus epäilytti. Vasemman kuvan lukema ei ihan heijastele koko totuutta, Senin mylly lähtee vielä 11.7V:lla kyllä käyntiin ja koko tämän säätämisen ajan muu mittaristo itseasiassa näyttikin 11.5V ja välillä 11.4V. Odottelun aikana tuulimittarin jännitenäytöllä jännite pikemminkin huojui alas kuin ylös. Siitä alkoi melkoinen yleismittarimiekailu. Vasta kun se kuollut akku riuhtaistiin irti pomppasi lukemat ja laturi heräsi eloon. Laturi oli ruokkinut kuollutta akkua ja eloisampi oli purkautunut pikkuhiljaa kulutuksissa. Varustamolla ei ollut liiemmin aihetta ylpeilyyn. Kun aseina on klassinen kenttäteoria ja Schrödingerin yhtälö niin käytännössä se on sama kuin urheilulääkäri nousisi nekkauskehään. Käkättimeen tulee ja kovaa.
Onnittelut Melisandelle mainiosta kakkos-/ykkössijasta. Ei me niillä sijoilla oltaisi oltu, mutta ehkei pökäkään.
Senin osalta homma jatkuu ensi tiistaina paremmalla virralla. Siinä välissä pinnamies ja käväisee lainapunnuksena Emäsalossa.
Kärcher ja epäilyksen häivät
Kirjoittanut : 19.5.2013
Viime syksynä ne sadeasuiset suihkuttelijat veneen noston yhteydessä kinusivat niin suolaista hintaa pohjan pesusta, että päätin ryhtyä itse toimiin. Ja minähän en tiennyt painepesureista mitään muuta kuin merkin Kärcher. Yritin kysellä töistä ja lähiympäristöstä, mutta vastaukset olivat samaa tasoa tai sitäkin huonompia. Samaan aikaan se lima oli kuivunmassa pohjaa kiinni, joten päätin olla hukkaamatta aikaa ja ḿarssin K-rautaan ja ostin sitten Kärcherin. Malliksi valitsin sellaisen, joka maksoi sen verran kuin katsoin sopivaksi tollasesta värkistä maksaa. No kyllä sillä se lima lähti, etenkin semmoinen hassu pyörivä pää teki jämäkkää jälkeä. Ja toki toiveissa oli, että keväällä se tekisi jotain kannellekin. Mainittakoon, että kyllä sillä pesi kyljet ja pohjankin ihan kätevästi huuhteluluonteisesti. Toki siitä oli jatkettava clean and polisheilla, rubbing liquideilla ja sen sellaisilla ennen vahausta.
Nyt vasta pääsin sitten kokeileen mitä se tekee kannelle. Noiden kannen nystyröiden jynssäys on ollut niin paskamainen homma joka vuosi, että se on usein jäänyt kesäreissulle juhannuksen jälkeen. Ja kyllähän toi hyvin vetää. Kaikki se noki, home ja muu talviskeida lähtee kyllä näppärästi. Jäljelle jää sitkeämmät yksittäiset tahrat, linnun paskojen kellastumat ja sellaset, jotka jää mäntysuopaharjahommistakin. Mutta ne on helppo jälkikäsitellä sitten kunnon aineilla. Bonuksena sillä lähti saumoista, keulaboksista, maston kauluksesta ja muista ärsyttävistä paikoista todella sutjakasti monien vuosien jöötit.
Tämä nyt mainintana siksi, kun duunikaverilla oli epäilyksensä painepesurin käytännöllisyydestä venehommissa. Kukin tyylillään ja jos on parempiakin keinoja, niin kuulisin mieluusti, mutta itse en enää ilman tota sählää en syksyä, enkä kevättä.
Tiistikset 14.5.2013 – kevyt kaksari
Kirjoittanut : 14.5.2013
Kauden toiset tiistikset olivat edessä. Pienessä miehistökadossa Sen oli taas merille menossa. Ennakkotiedoista poiketen vierailevat veteraanit joutuivat estyneinä jättämään tämän kellunnan väliin. Lisäksi viime tingassa rekrytyt punnuksetkin jättivät tulematta. Paikalla oli pinnamiehen lisäksi ja onneksi kuitenkin rautainen annos Oulun tasoituspurjehduseliittiä jämäkällä Inferno-kokemuksella varustettuna. Testbed näytti joku 2 m/s ja ehkä lounaasta ja ennusteissa oli jotain 4:n molemmin puolin, joten kaksarin pitäisi soljua 317:lla ihan mainiosti. Kaljaakin riittäisi enenmmän läikyteltäväksi. Löysä keli voisi tarjota myös mahdollisuuden kokeilla uusia vitsikkäitä löysän kelin spinnurihmoja. Ne pienet 32mm pikalukot 3mm dyny-ydinten päissä näyttivät lähinnä suloisilta, vähän kuin kissapennuilta dobermannien seurassa kun vieressä oli jotain muita kymppimillisiä nirtsoja.
testbed.fmi.fi 18:00
Autopilotilla lähtöaluetta kohti uusia naruja setvien, spinnua pakaten ja muuta muka tärkeää räpellellen. Lähtöalueella oli taas vähän katoa tungoksellisempiin tiistiksiin verrattuna, joku yksitoista näytti olevan pikaisesti, sekä melko varmasti väärin, laskettuna. Ja kuten viime kekkereissäkin, niin Sen oli taas ainoa 31.7. Tänään muut oli isosiskojen kanssa Master Class treeneissä.
Tällä kertaa päätettiin käydä pingaamassa starttimittariin sekä poiju että Kopukka, ja niin tehtiinkin. Etäisyyttä lähtöviivaan ei sitten ennen paukkua enää ainakaan pinnamies vilaissut kertaakaan. Ei ollut kyllä pahemmin tarvettakaan, sen verran nappilähtö oli taas luvassa. Kopukka liputti lyhyttä rataa G vastapäivään, eli ekalta punaiselta länteen käärmeluotojen taakse kiertään pieni ratapoiju ja takaisin. Tuulta oli joku 6 solmua (kyllä, tuulimittari toimi taas ja täysin kenenkään asialle mitään tekemättä) osapuilleen lounaasta.
Lähtötaktiikaksi keskusteltiin ”Kopukan kyljestä radalle ja näkemiin”. Lähtötaktiikaksi toteutui ”liian ajoissa Kopukalla ja terve”. Alla oleva olisi joko nostanut meidät yli Kopukasta tai ocs. Nöyrä kumarrus omalle tötöilylle ja 360 styyran kautta kiertäen 4playn perään, joka ajoitti ylhäältä oman laskunsa Kopukan kylkeen huomattavasti tätä kaksikkoa etevämmin. Siispä Sen lähti taas tokasta rivistä Kopukan vierestä etelään. Pinnamies korisi jotain dejavu juttuja, mutta ne eivät kiinnostaneet ketään.
Sen kulki kuitenkin mukavasti löysässä 8:n solmun tuulessa etelään ja kulmakin oli kohtuullisella tolalla muuhun kööriin nähden. Useampikin aikainen vendailija tuli kuitattua sekä oma leikkari löytyi ihan kohtuullisesti. Edessä olisi kuitenkin reachi länteen. Hieman epäilytti miten alimittainen ja huonokuntoinen G1 toimisi alimittaisen ja huonokuntoisen miehistön käskyttämänä riitsillä. Donna, 4play ja joku muukin edellä olija nosteli kirjaviaan ylös. Senin S3:n ollessa vielä neulomossa valmistumassa Senillä nostettiin peltiä huulille ja purjetta mantaagin sisäpuolelle. Sen verran muilla ne Spinnut kyllä sitten kaatuilikin, että mitään dramaattisia etuja ei sieltä monikaan raapinut. Tietämättä missä se poiju olisi, käärmeluotojen vihreältä ei nosteltu sitä mitä olisi kannattanut vaan Sen valui pikkasen liian alas muuta spinnujengiä seuraillen. Poiju löytyi ja sinne noustiin ihan kohtuullisesti kolmantena. Ympäri ja armoton sähellys kahteen pekkaan riuhtoen kirjavaa Hoodin AP:tä ylös ja vanhaa geettania rullalle. Tuulta olikin yhtäkkiä sen 10 solmua ja paluumatka tulisi nähtävästi olemaan puomi etustaagissa osastoa. Vieno kylmä hiki hipsi pinnamiehen selkään. 5 m/s sivureachi ei ollut ihan sitä, mitä punaviinipäissään oli pleissinoviisi miettinyt, kun niitä spinnunrihmoja oli solminut.
Ketä tuolla edessä nyt sitten olikaan, ainakin Solveig ja Donna. Alla on Lenco menossa ohi ja Subway pian siihen perään. Aika kivasti soivat barberin ja luun skuutin ohut ja paljas dyneema tossa venytyksessä kun niitä vähän näppäili.
Hyvin ne silti kesti. Vähän ohutta tuo kuorineen 5 millinen Liroksen dynynirtsa oli vinsseille.
Leellä nyt mitään ongelmia ollutkaan, selvästikään kun kerran oli näin hyvin aikaa valokuvailuunkin. Tämän tiukahkon leikkauksen jälkeen punaiselta suorakulma pohjoiseen. Tässä kohtaa moelmmat olivat katsovinaan, että se taipuu lieväksi paaraksi eli jiippi heti merkiltä ja sillä hyvä. Mielissä oli hyvin viime viikon rysäkarin ryssinnät. Mutta keli oli löysä ja jiippi meni kohtuullisesti, etenkin kahteen pekkaan sen kanssa sählätessä. Vaan kuinka ollakaan, se meni liian nopeasti, ja aikaisin. Se olikin ihan suoraa juoksua. Tässä kohtaa olisi pitänyt nöyrästi jiipata uusiksi ja hakea parempi, tai edes ylipäätänsä joku, leikkari maaliin.
Mutta veltto kaksikko, yhteensä kahdella tölkittömällä kädellä varustettuna sen sijaan keskustelikin ilman lämmöstä, kauniista ilmasta, työasioista ja kesäsuunnitelmista. Maaliin tultiin miten tultiin, tööt ja rievut alas ennen kotimoottorointia.
Helvetin kiva ilta oli, näkemättä tuloksia, eikä nämä illat tuloksilla muutu. Tällä kertaa ei edes keskusteltu tavoitteista. Hyvin toimineista löysän kelin naruista paljastui kyllä eräs epäoleellinen heikkous, mutta siitä tarkemmin myöhemmin, koska korjaustoimenpidekin tuli keksittyä ja siihen tarvitaan taas tilkkanen punaviiniä.
Tuuli: 4-10 kts SW-S
Rata: G vastapäivään
Tulokset: 6/11
Mukana: Kynde ja Hulu
Tiistikset 7.5.2013 – talven jälkeen
Kirjoittanut : 7.5.2013
Kausi oli aukeamassa Senille tänä vuonna aiempia aikaisemmin. Peräti ekoihin tiistiksiin oli vene juuri ja juuri ehditty saada jonkin sortin purjehduskuntoon. Miehistöksi oli onnistuttu poikkeuksellisesti haalimaan kevään innoittamaa Suomen tasoituspurjehdusskenen terävintä kärkeä Senin tavanomaisen ja tavanomaista tylsemmän rinnalle.
Laiturilla harmiteltiin tuulimittarin toimimattomuutta. Se kuitattiin oivaksi tekosyyksi sille varalle, että jos kisasta ei tulisikaan legendaarista menestystarinaa. Tätä syytä ei nimittäin ollut listassa. Seuraavaksi spekuloitiin keulan valintaa. Senin G1 oli alkuunsakin joku 142% sallitun 150% sijaan ja viime vuosien vaurioiden jäljiltä liitsistä on kadonnut vielä monta senttiä lisää korjauksissa. Tällä verukkeella onnistuneesti peiteltiin laiskuutta ja päätimme jättää keulaan siellä jo valmiiksi olleen ykkösen.
Aurinko paistoi ja tuulta oli ihan ripsakasti suunnilleen sen jonkun 7-8m/s lounaasta mitä testebed lähiasemilta näyttikin. Lauttasaaren lähiympäristössä ei juuri muita veneitä vielä ollut kun kerrankin ajoissa matkasimme sen eteläpuolelle. Ripotellen sinne saapui kööriä, vähän tutummista Lenco, 4play, Donna ja Solveig sieltä bongatiin alkuunsa. Lähtöalueella näytti olevan kymmenisen venettä pörräämässä. Siispä ”kymmenen joukkoon!” otettiin tavoitteeksi. Joku hurjapää siinä ehdotteli myös että ”mitäs jos ei oltais pökä?”. Meillä ei ole ollut tapana pettyä näissä touhuissa.
Heti huomasi, että pinnamies oli valmistautumisessaan mietiskellyt naruja, öljyjä, maaleja, hiontaa, vessaa ja ties mitä sopimatonta mutta ei itse purjehdusta. Vailla mitään taktiikkaa haahuilimme ristiin rastiin lähtöaluetta. Rata oli ennakoarvailujen mukaisesti D ja vastapäivään. Haahuilun jälkeen sekoilimme lähtömerkeissä ja lopulta myöhässä kakkosrivistä Kopukan vierestä styyralla etelään. Boatspiidin kangerrellessa miehistö yritti tutustua veneeseen ja muistella että mihin muotoihin ne kankaat piti ylipäätään koittaa pingottaa. Ripsakka tuuli tarjoili tasaisesti muitutuksia pinnamiehelle tahmeasta talvikunnosta. Jupisi siellä miehistökin jotain jostain treenivajeistä.
Homma nyt sujui vielä jotenkuten Rönnkobbenille kryssien, siellä sentään yksi leikkari osui ja kobbenin vierestä saatiin pientä paikkoa aiemmille tötöilyille. Sieltä sivaria Rysäkarille. Edessä Donna ja Solveig vähän nostelivat toisiaan vähän etäämmällä ja välittömässä läheisyydessä 4play pysytteli meidän päällä. Valuttelimme sen alta kuitenkin rinnalle ja ohi, kun takaata teki tuloaan myös ensimmäiset isot. Tässä kohtaa tuumattiin, josko Rysäkarilta jiippi ja spinnu ylös paaralle, vai suoraan styyralle ja jiippi siitten pian perään. Olisi voinut tarkistaa kuinka lähellä se rysäkivi onkaan tai siitä olisi ehkä päässyt suoraan juostenkin jos olisi ottanut tiukasti. Ei mietitty, eikä otettu, tiukasti siis.
Rullan naru oli sotkussa luun skuutin kanssa ja jiippi antoi odottaa itseään. Sitten kun sitä päästiin viimein tekeen, niin leen kanssa sählättiin lisää. Kun kivet vaan läheni meni pinnamiehellä omat rusinalle ja oli pakko huutaa että ”iso menee nyt” vaikka puomi oli irti ja oli selvää, että hupia oli luvassa, ainakin kanssaveneilijöille. Seuraava huuto olikin ”falli auki”. Ja Ameriikassa olisi puhuttu isoista defconeista ja punaisten valojen vilkkuessa extroja olisi juossut ristiin rastiin. Meilläpä vain tyynesti uitettiin kangasta ja huuhdeltiin talven kuurat ja noet spinnun puomistakin, joka oli sentään kiinni sen ”turvanaruissa”. Jotain siinä ohittelevat vähän hymyilivät. Aiheestakin kyllä ei siinä mitään. Ilo olla avuksi.
Noloina lähdimme ontumaan virsarilla kohti melkkiä. Tarmokas miehistö puuskutuksista huolimatta pakkasi rätin uusiksi ja taas mentiin. Ainakin kaikki oli vielä ehjää ja miehistö veneessä. Melkin ”alamerkillä” spinnu pois ja loppu olikin vain taas sivaria maaliin. Taisi sinne alamerkille jäädä joku hymyilijä itse keulansa kanssa räpläämään. Meitä ei silti liiemmin enää hymyilyttänyt.
Söhläyksistä huolimatta oli kiva olla vesillä taas. Sitä voisi myös itse koittaa vähän jo valmistua kisaankin, eikä pelkästään valmistella venettä. Nyt oli talven jäljiltä vielä sänki kuurassa ja pallit jäässä. Mutta sää oli kaunis vaikka keli ehkä vähän turhan ripsakka näin ekaksi ulkoiluksi. Toisaalta kun uimaan pitäis oppia niin mitäs sitä kahlailemaan. Ensi kerralla on toivottavasti taas vähän helpompaa, kun hommat taas hiljalleen muistuu mieliin.
Rata: D vastapäivään
Tuuli: 7-8 m/s lounaasta
Tulos: 8/11
Mukana: Kynde, Markus, Juhani, Sinko
Kevyttä
Kirjoittanut : 4.5.2013
Meidän nykyiset spinnunskuutit ovat 8mm dyneemaa (n. 19m). Niiden päissä on sellaiset pikapunnukset, että purje on roikkunut aika lailla ellei tuulta ole ollut lähes liiaksi alunperinkin. Pitkään on ollut mielissä ottaa rinnalle jotain vähän köykäisempää vaihtoehtoa. Eräät isommat ja kokeneemmat ovatkin viime aikoina hehkutelleet kuorittuja ja lypsettyjä köysiä, ja se kuullosti sen verran hauskalta ja järkevältä, että pitihän sitä kokeilla.
Ostin ohutta 5mm dyneemaa. Leikkasin siitä 14m pätkiksi ja noin 5m ydintä kiskottu esiin ja toisesta päästä jätetty kuorta jäljelle. Pleissauksesta vain youtuben lyhyen oppimäärän lukeneena liitokset tuli improvisoitua. Päästä puuttu vielä pleissiloopit, kun en ihan vielä ole päättänyt, että pistäiskö sinne pienet pikahaat, peräti jotkut muoviset pikahaat vai jättäis solmittaviksi. Paljas dyneema on kyllä sen verran liukasta, että veikkaan taipuvani joihinkin pikkuruisiin pikahakoihin.
Kun jämäpäähän jäi sitä ylimääräistä löysän vetoa varten pelkistä kuorista, niin siinä säästi köyttä sen verran, että siitä riitti hienosti myös uusiin barbereihin näille köysille. Päähän pieni Antalinrengas ja muuten ihan samat ”solmut”. Noin 3m on meillä barberin blokista sen ravulle ja saman verran tuossa on paljasta. Siihen reilu pari molempia, kuorta sekä ydintä, ja loput 3m perällä kuorena. Toi kuori sopii barberien päähän erinomaisesti.
Perinteisen mallin mukaan näillä lilluttelukelin ratkaisuilla varmistetaan lähinnä se, että löysiä myötäsiä ei tulla vähään aikaan näkemään.
EDIT:
Kokeillaan noita aluksi.
Kylmä tosiasia
Kirjoittanut : 28.4.2013
Viime yö taas muistutti missä täällä oikein ollaan, 60N on pohjoisempana kuin Gröönlannin eteläkärki. Suunnilleen sentin riite oli aamulla vastassa ensimmäisiä veneitä laskussa. Kuudentena oli jo helpompaa, mutta meilläkin omaa poijua lähestyessä rohisi mukavasti ja hieman oudolta tuntui kun poiju lähti karkuun jään mukana. Ja nythän on jo melkein vappu. On se kyllä kumma.
Maston nosto olisi vielä huomenna ja sitten luvassa on perus huseerausta. Joku pieni purjehdus voisi olla poikaa ennen ekoja tiistiksiä.
Sen 
Viimeisimmät kommentit